Siirry pääsisältöön

Miten pysyä järjissään korona-aikana?


Vatvon koronaa edelleen. Viikonlopun jälkeen olo oli jo todella ahdistunut. Ilahduin kovasti koulujen sulkemisesta ja tunsin helpotusta siitä, että jotain yritetään tehdä ja että uhkaan suhtaudutaan tosissaan. Samalla tajusin tilanteen hurjuuden. Ei kouluja suljeta huvin vuoksi. Uhka on todellinen.

Kaikki suhtautuvat omalla tavallaan. Minä suhtaudun isosti. Korona-vatvominen alkoi olla jo ahdistavaa. Luin uutisia ja Facebookin uutisvirtaa neuroottisesti. Ainoa hetki, jolloin ahdistus helpotti, oli hevosten kanssa. Hevostelu on ollut nyt perhe-elämän lisäksi ihan parasta. Tällä hetkellä se ei kuitenkaan ole kaikille mahdollista. Minäkin rajoitin tallin kävijäkuntaa entisestään poikkeustilaan siirtymisen myötä. Nyt Pikkuissikan ihminen on ainoa, joka saa viettää aikaa tallilla oman perheen lisäksi. 

Tärkeintä järjissä selviämisen kannalta on ollut hevoselämän lisäksi pelisääntöjen sopiminen itseni kanssa. Asetin itselleni somerajoitukset. Uutiset saan lukea aamulla ja kerran iltapäivällä. Hallituksen tiedotustilaisuudet ja Ylen erikoislähetykset katsotaan, muuta ei. Uutiset voi lukea vielä kerran, kun miehen työpäivä on ohi. Sen jälkeen ei selailla Facebookia (ilmoitukset saa kuitenkin katsoa), ei edes tai varsinkaan silloin, kun yritän pysyä hereillä lapsen yrittäessä nukahtaa. 

Kissoja leikittäessä ei voi murehtia.


Latasin puhelimeen kaksi e-kirjasovellusta. Se oli nerokasta! Kirjan avulla pääsen vielä ainakin toistaiseksi irti koronapelosta. Tämä auttaa etenkin öisin lapsen mussuttaessa. Nyt olen ahminut hyvin kevyttä kirjallisuutta. Voi olla, että blogissakin näkyy lisää kirja-arvosteluja.

Ennen pelasimme paljon lautapelejä. Nyt peliin keskittyminen on hieman hankalaa, mutta helpot korttipelit onnistuvat. Meillä on joka ilta perhepiknik. Istumme viltillä, lapsi mönkii ja aikuiset lätkivät kortteja. Lapsi yrittää syödä kortit ja makoilla niiden päällä.

Nyt voi tehdä puutarhatöitä, vaikka lumi onkin maassa. Täällä pohjoisessakin voi alkaa jo esikasvatella kukkia ja syötävää. 

Viikonloppuna aiomme kokeilla ystävien kanssa virtuaalista peli-iltaa ja pieniä juhlia. Miksemme ole älynneet tehdä tätä aikaisemmin? Asumme kuitenkin eri puolilla Suomea, osa eri maissakin. Odotan juhlia innoissani. Pitää varmaan muistaa pukeutua nätisti. 

Pohjoisessa kevättalvi on parhaimmillaan. En ole ehtinyt hiihtää, mutta olen käynyt vaunulenkillä. Tänään kävin vaihtamassa naapurin kanssa kuulumiset, huutelimme ulkona toisillemme monen metrin välimatkan päästä. Eilen join terassilla kesän ensimmäiset terassikahvit. 

Onneksi on näitä hyviä asioita. Vielä elämä rullaa radallaan. Tämän viikon yksi harmitus on tosin ollut se, että meidän piti huomenna tavata Muuliprojektin Kaisan kanssa yhteisen videopostauksen merkeissä. Minulla on ollut tällä viikolla hengitystieoireita, joten se nyt peruuntui, tai toivottavasti voin sanoa, että siirtyi. Harmittaa kovasti, olin jo todella innoissani tästä hauskuudesta (ja vähän kauhuissani, videosta vain, en Kaisasta). Olisi ollut todella hauskaa tutustua Kaisaan livenä, mutta turvallisempana aikana sitten! On näitä suurempiakin murheita maailmalla.

Olisi kiva kuulla lisää vinkkejä järjissä pysymiseen!

Kommentit

  1. Näin opiskelijana järjissä pysymistä auttaa hieman videoluennot ja muu opiskeluun liittyvä tekeminen. Silti oli eilen pakko "paeta" kotoa ja lähteä kavereiden kanssa lounaalle. Ei vaan polla enää kestänyt yksin kotona istumista ilman oikeita ihmiskontakteja. Yksinasuvan murhe on se, ettei päivän aikana oikeasti tapaa ketään, jos ei lähde ovesta ulos niitä kontakteja hakemaan.

    Saa nähdä, miten polla kestää monen viikon kotona "löhöilyn". Kirjoja tässä olen yrittänyt kuunnella ja lukea, mutta tylsäksi sekin käy. No onpa kerrankin aikaa katsoa ne joskus kauan sitten nauhoitetut "olisi tääkin joskus kiva katsoa" -leffat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, opiskelurutiinit ovat varmasti hyväksi. Tuo on totta, että yksin asuessa tämä on varmasti vielä paljon pahempaa! Tsemppiä!

      Poista
  2. Koin itsekin tämän viikon alussa stressiä koronasta: nyt on käyty koulua kotoa käsin tiistaista lähtien, mutta mieltä on keventänyt ulkona oleminen. Kaiken saa onneksi käännettyä positiiviseksi, ja pakko myöntää että tämä etäopiskelu tuntuu toimivan paremmin kuin koulussa opiskelu. Koirankin kanssa tallatessa metsässä pääsee koronasta kauas. Saa ajatella ja hengittää rauhassa ja nauttia säästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi vielä on mahdollista mennä ulos. Minä olen aina tykännyt etätöistä. En tiedä, miten teillä koulupäivät on järjestetty, mutta ainakin itsenäistä työskentelyä on mukava aikatauluttaa itse. Voi käydä ulkona vaikka keskellä päivää ja nukkua ehkä vähän pidempään. Pitää vain yrittää tehdä nyt niin mukavia asioita kuin mahdollista ja turvallista.

      Poista
  3. Minä nautin pihalla koirien kanssa käppäilystä ja tovin vain hengittelin kasvihuoneessa mullan, kevään ja kasvun tuoksua.
    Ihan tarkoituksella jätän puhelimen sisään kun lähden talliin tai pihalle.

    Pakkohan tähän infodemiaan on jotenkin tottua, karkuun ei pääse.

    Minä suunnittelen omaa Italian matkaani, sitten kun sinne joskus on mahdollista ja turvallista matkustaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai niin, sinulla on se kasvihuone, ihanaa! Minulla on haaveissa oma sitten joskus, tänä kesänä tulen tyytymään diy-versioon hevostallin päädyssä. Ajaa varmasti asiansa, mutta lantalan takana ei ole ehkä paras tunnelma juoda kasvihuonekahveja. Puhelimen jättäminen sisälle on tosi hyvä myös.

      Sitten joskus kun lähdet Italiaan, niin muistuta minua antamaan muutama matkavinkki!

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ontuva hevonen ja hämmentävät kuvat

Vetkaleen saatiin lopulta kuvattua joulukuun lopussa. Loppusyksy oli epäonninen kuvausten suhteen : röntgen pasahti ollessamme klinikalla ja sen korjaaminen vei pitkään. Mainitsin asiasta ohimennen jossain blogitekstissä ja sain huomata blogin voiman olevan valtaisa. Maksimissaan tunti siitä, kun julkaisin tekstin, sain viestin. Viestissä kysyttiin, että olenko tietoinen, että naapuritallillemme on tulossa taitava eläinlääkäri etelästä RTG:n kanssa ja että hän voi tehdä kotikäyntejä omalle tallille. Vau! Pakko oli tarttua tilaisuuteen. Eräänä joulun jälkeisenä päivänä pihaamme saapui heinäkuorma. Eläinlääkäri tuli pihaan samaan aikaan, mutta onneksi olimme kumpikin kotona. Jätin miehen purkamaan heinäkuormaa heinämiehen kanssa ja lähdin asioimaan eläinlääkärin kanssa. Mieskin tuli pian kaveriksi, niin että kyllä Vetkale sai paljon huomiota osakseen. Vetkale oli niin rauhallinen ja hyväkäytöksinen, että eläinlääkäri ei halunnut rauhoittaa sitä syyttä suotta. Vetkale seisoskelikin

Ratsastaminen raskauden aikana

Ratsastuksesta raskauden aikana liikkuu jos jonkinmoista ohjetta. Itse sain heti aluksi neuvolasta kaksi eri ohjetta: ratsastusta pitäisi välttää heti ja eihän se ole mikään, anna mennä vain. Ainakin meidän neuvolassamme nojaudutaan UKK-instituutin ohjeisiin, jossa ratsastusta ja muita äkkiliikeitä ja kaatumis- tai putoamisvaaran sisältäviä lajeja kehotetaan välttämään heti alkuunsa. Sitten on oppaita, joissa ratsastusta ja muita tärinää aiheuttavia lajeja pitää välttää loppuraskaudessa ja joidenkin oppaiden mukaan putoamislajit ovat kiellettyjä alkuraskauden jälkeen. Keskustelupalstoilla on niin monta mielipidettä kuin on kirjoittajaakin. Jotkut ystäväni ovat saaneet aikanaan neuvon jatkaa niin pitkään kuin hyvältä tuntuu. Mitä tässä nyt sitten pitäisi uskoa, miten pitäisi toimia? Alkuraskauden aikana päätin uskoa sitä kokenutta terveydenhoitajaa, joka kehotti jatkamaan lajia. Ratsastin normaalisti kotona yksi tai kaksi hevosta päivässä, Islannissa tein hyvillä mielin pitkiä rat

Hetki vielä

Hei lukijat! Kiitos, kun olette lukeneet tekstejäni, vaikka välissä oli pitkä tauko. Se lämmittää todella! Blogissa on hiljaista vielä pienen hetken verran, sillä valmistelen blogin muuttoa. Jatkossa blogi tulee olemaan omalla alustallaan, yhdessä yritykseni nettisivujen sekä väitöstutkimuksen tiedotussivuni kanssa. Yhden sivuston ylläpitäminen on minulle selkeämpää. Hevostilan emäntänä bloggaaminen on palkitsevaa. En malta odottaa, että aivan pian näette uuden sivuni ja uuden hienon bannerini! Ohjeet uudelle sivuastolle saatte täältä heti, kun on suunnilleen valmista. Kuullaan pian!