Siirry pääsisältöön

Jouluvalmisteluja


Minäkin olen tehnyt jouluvalmisteluja! Yleensä olen hoitanut jouluun virittäytymiset normaaleissa töissä, sillä ennen joulua ajanjakso oli aina erityinen: oli päivittäinen joulutarina, Lucia siellä kuun puolivälissä, joulujuhlaharjoituksia, koulun omat kauneimmat joululaulut, tosin myöskin oli väsymys ja kiire. Nyt, kun olen tämän vuoden erilläni näistä perinteistä, piti virittäytyminen hoitaa ihan itse.

Lumiset hevoset ovat tietenkin tehokkain virittäytyminen jouluun, mutta olen tehnyt muutakin. Lauantaina täällä kylällä oli omat kauneimmat joululaulut vanhalla kyläkoululla. En ollut käynyt koululla aikaisemmin, joten yhdessä laulaminen oli hyvä syy katsastaa paikka. Juhlasta tuli hassu olo, kuin olisin hypännyt ajassa kymmeniä vuosia taaksepäin. Ensiksi kylätoimikunnan edustaja otti meidät vastaan ja kehotti hakemaan kahvia ja torttua. Ihmiset istuivat pöydissä tai takaseinustalla, lapsilla oli tonttulakit päässä. Vanhan juhla- ja liikuntasalin etuosassa oli URKUHARMOONI ja sen päällä kynttilöitä. Esilaulattaja soittelikin kaikki kappaleet sitten urkuharmoonilla. Saimme toivoa suosikkejamme. Olin vähän pettynyt, kun omaa suosikkiani ei ollut vihossa. Oma suosikkini on tietenkin Joulukirkkoon eli Kello löi jo viisi. Se on niin mukavan iloinen ja siinä on hevosteema. Ehkä se on liian iloinen hartaiden laulujen joukkoon. Tästä pettymyksestä huolimatta oli hauska laulaa ja tutustua kyläläisiin.







Maanantaina tein piparkakkuja. Teinkin ihan oikeita hevostilan piparkakkuja. Testasin hevoskaulinta ensimmäistä kertaa ja hyvin toimi. Tilasimme kaulimet vanhojen tallikavereiden kanssa vuosi tai kaksi sitten jostain. Paikka löytyy varmasti googlettamalla issikkakaulinta. En pidä kananmunasta tai niiden käsittelystä missään muodossa, joten etsin netistä vegaanisia pipariohjeita ja korvasin vegaanituotteet oikealla voilla ja kermalla. Tulipa hyviä.

Eilen paketoin lahjoja ja Sarvikuono avusti. Se malttoi pysyä todella kauniisti erillään papereista ja narusta. Vasta illalla, kun saimme lahjalähetyksen paperikasseissa, Sarvikuono innostui ja yritti tietenkin heti vallata kassit itselleen. Ne kuljetettiin hyvin nopeasti kissaturvalliseen paikkaan.







Mies saa vielä käydä jouluruokaostoksilla. Minä vain hämmennyn kaupassa liikaa. Hevoset pääsevät aattona lyhyelle jouluretkelle metsään ja sitten ne saavat joulukuusen tai kuusia tarhaan. Kissatkin saavat lahjansa. Ne saavat paperikassit ja käärepaperit.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ontuva hevonen ja hämmentävät kuvat

Vetkaleen saatiin lopulta kuvattua joulukuun lopussa. Loppusyksy oli epäonninen kuvausten suhteen : röntgen pasahti ollessamme klinikalla ja sen korjaaminen vei pitkään. Mainitsin asiasta ohimennen jossain blogitekstissä ja sain huomata blogin voiman olevan valtaisa. Maksimissaan tunti siitä, kun julkaisin tekstin, sain viestin. Viestissä kysyttiin, että olenko tietoinen, että naapuritallillemme on tulossa taitava eläinlääkäri etelästä RTG:n kanssa ja että hän voi tehdä kotikäyntejä omalle tallille. Vau! Pakko oli tarttua tilaisuuteen. Eräänä joulun jälkeisenä päivänä pihaamme saapui heinäkuorma. Eläinlääkäri tuli pihaan samaan aikaan, mutta onneksi olimme kumpikin kotona. Jätin miehen purkamaan heinäkuormaa heinämiehen kanssa ja lähdin asioimaan eläinlääkärin kanssa. Mieskin tuli pian kaveriksi, niin että kyllä Vetkale sai paljon huomiota osakseen. Vetkale oli niin rauhallinen ja hyväkäytöksinen, että eläinlääkäri ei halunnut rauhoittaa sitä syyttä suotta. Vetkale seisoskelikin

Ratsastaminen raskauden aikana

Ratsastuksesta raskauden aikana liikkuu jos jonkinmoista ohjetta. Itse sain heti aluksi neuvolasta kaksi eri ohjetta: ratsastusta pitäisi välttää heti ja eihän se ole mikään, anna mennä vain. Ainakin meidän neuvolassamme nojaudutaan UKK-instituutin ohjeisiin, jossa ratsastusta ja muita äkkiliikeitä ja kaatumis- tai putoamisvaaran sisältäviä lajeja kehotetaan välttämään heti alkuunsa. Sitten on oppaita, joissa ratsastusta ja muita tärinää aiheuttavia lajeja pitää välttää loppuraskaudessa ja joidenkin oppaiden mukaan putoamislajit ovat kiellettyjä alkuraskauden jälkeen. Keskustelupalstoilla on niin monta mielipidettä kuin on kirjoittajaakin. Jotkut ystäväni ovat saaneet aikanaan neuvon jatkaa niin pitkään kuin hyvältä tuntuu. Mitä tässä nyt sitten pitäisi uskoa, miten pitäisi toimia? Alkuraskauden aikana päätin uskoa sitä kokenutta terveydenhoitajaa, joka kehotti jatkamaan lajia. Ratsastin normaalisti kotona yksi tai kaksi hevosta päivässä, Islannissa tein hyvillä mielin pitkiä rat

LUKUVINKKI Lucinda Riley: Oliivipuu

 Kirja luettu e-kirjapalvelusta Imettäminenkö pitkäveteistä puuhaa? Päivisin ei ehdi tulla tylsää, sillä esikoiselle pitää keksiä paljon tekemistä. Tämän vauvan kanssa olen osannut asennoitua hyvin ilta- ja yöimetyksiin. Ne ovat nimittäin mitä mainiointa lukuaikaa, sillä en uskalla nukahtaa vauvan viereen. Pimeässä huoneessa koukuttava e-kirja (e-kirja siksi, että sitä voi lukea pimeässä) pitää mukavasti hereillä. Latasin Lucinda Rileyn Oliivipuun  (kustantaja Bazar Kustannus) heti, kun se tuli mahdolliseksi. Hiljattain syöpään menehtynyt Riley on tullut tunnetuksi etenkin Seitsemän sisarta -kirjasarjasta, johon olen ihan koukussa. Olen koukuttunut hänen muihinkin teoksiinsa. Kirjailijan menehtyminen suretti minua kovasti ja siksi tämä uusin suomennos tuntuukin erityiseltä lahjalta.  Oliivipuu ei liity mitenkään seitsemään sisareen. Oliivipuussa ollaan kaoottisissa lomatunnelmissa, kun kirjan yksi päähenkilöistä, Helena, perii Pandoraksi kutsutun huvilan Kyproksella. Helenalla on sal