Siirry pääsisältöön

Voisitko käyttäytyä kuten muut ihmiset?



Katja Ståhl kirjoitti muinoin hervottoman päivityksen Näin pidätän autoa – hevosihmisillä viiraa. Se käsitteli maailman tarkastelua hevosihmisen silmälasien läpi. Silloin tällöin jään vastaavasta kiinni itsekin, mutta useammin kuitenkin huomaan käyttäytyväni epäihmismäisesti.

Kävimme viime viikolla miehen kanssa kaupungilla. Jätimme auton parkkihalliin. Kun palasimme asioilta takaisin autolle, näin hallissa tutun hahmon. Hahmo oli selin, mutta muistutti viime vuoden työkaveriani. En tietenkään voinut kävellä suoraan tämän ehkätyökaverin luokse, vaan minun piti varmistua asiasta ensin. Lähestyin henkilöä, ja jonkun ajan päästä mies sanoi: ”Voisitko käyttäytyä kuten muut ihmiset?”

Kävelyni oli muuttunut hiipimiseksi. Kädet olivat siirtyneet sivuilta eteen, kuin valmiina saalistamaan. Katse pysyi henkilössä herkeämättä. Kävelylinjani ei ollut suora, vaan kaarteleva, henkilöä piirittävä. Kommentti havahdutti minut hiiviskelysekoilusta. Lähdin harppomaan tyypin perään ja huusin vienosti nimeltä. Kyllä se oli se työkaveri.

Liikennekäyttäytymisestäni olenkin jo kirjoittanut tässä. Kaupassa irvistelen ponimaisesti ruuhka-aikaan niille ihmisille, jotka kulkevat liian läheltä. Huiskauttaisin häntää, jos minulla olisi sellainen.

Maalle muuttaminen taisi olla erinomainen ratkaisu.




Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ontuva hevonen ja hämmentävät kuvat

Vetkaleen saatiin lopulta kuvattua joulukuun lopussa. Loppusyksy oli epäonninen kuvausten suhteen : röntgen pasahti ollessamme klinikalla ja sen korjaaminen vei pitkään. Mainitsin asiasta ohimennen jossain blogitekstissä ja sain huomata blogin voiman olevan valtaisa. Maksimissaan tunti siitä, kun julkaisin tekstin, sain viestin. Viestissä kysyttiin, että olenko tietoinen, että naapuritallillemme on tulossa taitava eläinlääkäri etelästä RTG:n kanssa ja että hän voi tehdä kotikäyntejä omalle tallille. Vau! Pakko oli tarttua tilaisuuteen. Eräänä joulun jälkeisenä päivänä pihaamme saapui heinäkuorma. Eläinlääkäri tuli pihaan samaan aikaan, mutta onneksi olimme kumpikin kotona. Jätin miehen purkamaan heinäkuormaa heinämiehen kanssa ja lähdin asioimaan eläinlääkärin kanssa. Mieskin tuli pian kaveriksi, niin että kyllä Vetkale sai paljon huomiota osakseen. Vetkale oli niin rauhallinen ja hyväkäytöksinen, että eläinlääkäri ei halunnut rauhoittaa sitä syyttä suotta. Vetkale seisoskelikin
Lähetä kommentti
Lue lisää

Ratsastaminen raskauden aikana

Ratsastuksesta raskauden aikana liikkuu jos jonkinmoista ohjetta. Itse sain heti aluksi neuvolasta kaksi eri ohjetta: ratsastusta pitäisi välttää heti ja eihän se ole mikään, anna mennä vain. Ainakin meidän neuvolassamme nojaudutaan UKK-instituutin ohjeisiin, jossa ratsastusta ja muita äkkiliikeitä ja kaatumis- tai putoamisvaaran sisältäviä lajeja kehotetaan välttämään heti alkuunsa. Sitten on oppaita, joissa ratsastusta ja muita tärinää aiheuttavia lajeja pitää välttää loppuraskaudessa ja joidenkin oppaiden mukaan putoamislajit ovat kiellettyjä alkuraskauden jälkeen. Keskustelupalstoilla on niin monta mielipidettä kuin on kirjoittajaakin. Jotkut ystäväni ovat saaneet aikanaan neuvon jatkaa niin pitkään kuin hyvältä tuntuu. Mitä tässä nyt sitten pitäisi uskoa, miten pitäisi toimia? Alkuraskauden aikana päätin uskoa sitä kokenutta terveydenhoitajaa, joka kehotti jatkamaan lajia. Ratsastin normaalisti kotona yksi tai kaksi hevosta päivässä, Islannissa tein hyvillä mielin pitkiä rat
6 kommenttia
Lue lisää

LUKUVINKKI Lucinda Riley: Oliivipuu

 Kirja luettu e-kirjapalvelusta Imettäminenkö pitkäveteistä puuhaa? Päivisin ei ehdi tulla tylsää, sillä esikoiselle pitää keksiä paljon tekemistä. Tämän vauvan kanssa olen osannut asennoitua hyvin ilta- ja yöimetyksiin. Ne ovat nimittäin mitä mainiointa lukuaikaa, sillä en uskalla nukahtaa vauvan viereen. Pimeässä huoneessa koukuttava e-kirja (e-kirja siksi, että sitä voi lukea pimeässä) pitää mukavasti hereillä. Latasin Lucinda Rileyn Oliivipuun  (kustantaja Bazar Kustannus) heti, kun se tuli mahdolliseksi. Hiljattain syöpään menehtynyt Riley on tullut tunnetuksi etenkin Seitsemän sisarta -kirjasarjasta, johon olen ihan koukussa. Olen koukuttunut hänen muihinkin teoksiinsa. Kirjailijan menehtyminen suretti minua kovasti ja siksi tämä uusin suomennos tuntuukin erityiseltä lahjalta.  Oliivipuu ei liity mitenkään seitsemään sisareen. Oliivipuussa ollaan kaoottisissa lomatunnelmissa, kun kirjan yksi päähenkilöistä, Helena, perii Pandoraksi kutsutun huvilan Kyproksella. Helenalla on sal
Lähetä kommentti
Lue lisää