Eräänä päivänä tuntui, ettei mikään oikein sujunut. Asiat eivät pysyneet mielessä. Tavarat putoilivat. Yritin lähteä Vetkaleen kanssa ratsastamaan, mutta se jähmettyi sen jälkeen, kun talli jäi näkyvistä. Syynä oli joko jännitys uudella tiellä, huoli hirnuvasta Nasusta tai aiemmin vaivannut jalka. Pääsimme vähän eteenpäin, mutta käänsin sitten takaisin. Ei kannata väkisin. Oloni oli huolestunut Vetkaleen mahdollisesti uusiutuvan jalkakivun takia ja univelkaakin oli jo kertynyt aika hyvin. Olisi ollut vielä miljoona hommaa yrityksen perustamiseen tai tutkimukseen liittyen. Jostain syystä huomasin kuitenkin tehdä kolme juuri sille hetkelle sopivinta asiaa: 1. Katselin nukkuvaa Sarvikuonoa. 2. Söin. 3. Siivosin hevosten tarhan. Erityisesti kolmas kohta sai tunnelman muuttumaan. Kun sain itseni ja kottikärryt tarhaan, sain kolme uteliasta ja innokasta apuria. Vetkale ja Asseri lähtivät kohta omille teilleen, mutta suloinen Nasu jäi viihdyttämään minua. Kerroi